Asioiden reunat ovat aina petollisia.
koska meille on opetettu uskomaan
lopuissa ja alussa.
mutta totuus on:
Ei ole rajoja.
ja kaikki rajat ovat viivoja
mielikuvituksessa piirretty
(kuten päiväntasaaja)
ihmiset tykkäävät laittaa tavaroita
heidän paikoillaan.
(uskomme yhteenkuuluvuuteen
jonnekin)
tämä on ongelma
runous-
(se ei ymmärrä
kuuluminen)
eikä sitä aiota asettaa paikoilleen.
ehkä väriliiduilla paperilla
mutta kuka voi elää elämäänsä tiukasti
rajojen sisällä?
niiden maiden väri, jotka
ei voida rajoittaa
kliseissä, joissa-
sydämesi punainen väri leviää
ruusun punaisiin vuotoihin
auringonlaskun punaisiin roiskeisiin
mehendiksi morsiamen käsissä.
ja kuka voi selittää nämä asiat?
mutta haluan tietää yksinkertaisen asian:
joka asetti taivaan vuoren huipulle
ja kuka piirsi meren levottomat reunat?
kaikki virtaa kaikkeen
muu.
kuin kerran piirretty kuva
kynän nostaminen paperista;
tämä maailma.
kerro nyt minulle elämäsi tarina
(kuka ikinä oletkaan) jatka eteenpäin
Uskallan sinut tuplasti!
kerro minulle elämäsi tarina
kertaakaan koskematta
minun.
koska meille on opetettu uskomaan
lopuissa ja alussa.
mutta totuus on:
Ei ole rajoja.
ja kaikki rajat ovat viivoja
mielikuvituksessa piirretty
(kuten päiväntasaaja)
ihmiset tykkäävät laittaa tavaroita
heidän paikoillaan.
(uskomme yhteenkuuluvuuteen
jonnekin)
tämä on ongelma
runous-
(se ei ymmärrä
kuuluminen)
eikä sitä aiota asettaa paikoilleen.
ehkä väriliiduilla paperilla
mutta kuka voi elää elämäänsä tiukasti
rajojen sisällä?
niiden maiden väri, jotka
ei voida rajoittaa
kliseissä, joissa-
sydämesi punainen väri leviää
ruusun punaisiin vuotoihin
auringonlaskun punaisiin roiskeisiin
mehendiksi morsiamen käsissä.
ja kuka voi selittää nämä asiat?
mutta haluan tietää yksinkertaisen asian:
joka asetti taivaan vuoren huipulle
ja kuka piirsi meren levottomat reunat?
kaikki virtaa kaikkeen
muu.
kuin kerran piirretty kuva
kynän nostaminen paperista;
tämä maailma.
kerro nyt minulle elämäsi tarina
(kuka ikinä oletkaan) jatka eteenpäin
Uskallan sinut tuplasti!
kerro minulle elämäsi tarina
kertaakaan koskematta
minun.
COMMUNITY REFLECTIONS
SHARE YOUR REFLECTION
16 PAST RESPONSES
there is no verge
movement and rythmn
My poem for what’s been given.
This gave me the opportunity to think about my life story ever since i was little. The story still continues like a meandering river.
to unread your words
percolating like my morning coffee
blessed with that telltale aroma
of awakening